Keskiaikainen merkki - Kissa ja hiiri

Keskiaikainen merkki – Kissa ja hiiri

Tämä keskiaikainen merkki on taidokkaasti valmistettu yksityiskohtaisesti historiallista löytöä mukaillen. Alkuperäinen merkki on ajoitettu 1400-luvulle ja kuuluu nykyään British Museumin kokoelmiin.

Merkissä kuvataan kissa, joka pitää hiirtä hampaissaan. Alla olevassa nauhassa on latinankielinen kaiverrus "Visis Mus", joka tarkoittaa "Oletko nähnyt hiiren?".

Mitat: 4 x 2,5 cm
Takana on tukeva neula vaatteisiin kiinnittämistä varten.

Keskiajalla kissat eivät olleet erityisen pidettyjä eläimiä. Esimerkiksi 1200-luvulla fransiskaanimunkki Berthold von Regensburg varoitti saarnoissaan kissojen pahantahtoisesta vaikutuksesta ja väitti, että niiden hengitys levittäisi ruttoa. Kissoja syytettiin toisinaan myös harhaopista ja tuomittiin sen vuoksi.

Kissojen vaino saavutti huippunsa myöhäiskeskiajalla vuonna 1484, kun paavi Innocentius VIII antoi bullan Summis desiderantes affectibus osana noitavainoja. Inkvisition määräyksestä lukemattomia kissoja surmattiin polttamalla, miekalla tai muilla keinoilla.

Tämä historiallinen merkki kuvastaa keskiajan ristiriitaisia käsityksiä kissoista – toisaalta niitä pidettiin hyödyllisinä tuholaisten torjujina, mutta toisaalta ne yhdistettiin taikuuteen ja pimeisiin voimiin.